Viimeisen viikon ajan uutiskuvaamme on dominoinut Ukrainassa käytävä sota. Kriisi on kohtanut monen asian uudelleenajattelemiseen. Merkittävimpänä muutoksena on erityisesti energia- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset. Samanaikaisesti puolueet kaikkialla muuttavat linjojaan lennosta ja tekevät uusia ratkaisuja. Jotkut näistä ovat harkitumpia ja pitkän aikavälin muutoksia, toiset taas populistisia kannanottoja.
Yksi asia, mitä erityisesti vasemmistoliiton tulisi tarkkaan miettiä, on sen jäsenyys Euroopan vasemmistopuolueessa sekä sen parlamenttiryhmässä. On otettava tarkasteluun puolueen halu jatkaa ryhmässä sekä mahdollisesti irtautuminen toiseen tai kokonaan uuteen ryhmään.
Parlamentti käsitteli tiistaina 1.3. Putinin hallintoa koskevia pakotteita, ja näitä vastaan äänesti liuta sekä EL:n että äärioikeiston meppejä. Osa heistä edustaa Die Linken kaltaisia huomattavia eurooppalaisia vasemmistopuolueita. Tämä ei ollut yllätys, sillä vastaavaa käytöstä on mannermaisten sisarpuolueiden suunnalla ollut myös aikaisemmin. Sen sijaan pohjoismaisen vasemmiston puolueet ovat ottaneet selkeästi Ukrainaa tukevan kannan. Tämä todistaa puolueiden välillä olevan eroja.
Vasemmistoliiton ongelmallinen suhde parlamenttiryhmään ei liity vain Venäjä-kysymyksiin. Yleisesti ottaen puolueen suhde politiikkaan on hyvin erilainen kuin monella muulla ryhmän jäsenellä. Vasemmistoliitto on käytännönläheisempi, hallituksiin osallistuva puolue. Monet muut ovat oudossa välitilassa, jossa eroa linnun ja kalan välillä ei voi osoittaa tarkasti. Ne eivät ole vallankumouksellisia ryhmittymiä, mutta eivät toisaalta täysin parlamentaarisia. Nämä ryhmät turvautuvat ennen kaikkea populismiin sillä erotuksella, että populismin pitäisi vedota johonkin. Suurella osalla EL:n jäseniä ei yksinkertaisesti ole vaikutusvaltaa yhtään missään, ja sen suurimmat puolueet Saksassa ja Kreikassa ovat molemmat kannatuksen suhteen laskusuhdanteessa.
On ilmiselvää, ettei vasemmistoliitto rp. voi jatkaa nykymuotoisessa EL:n parlamenttiryhmässä. Joko ryhmän on itse tehtävä johtopäätökset ja näytettävä ryhmän putinisteille ovea tai vasemmistoliiton lähtee itse muualle. Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei tule olemaan käytännössä helppo, mutta jatkaminen ryhmässä ei näytä nykytilassa mielekkäältä. Paras toimintatapa olisi lähdön koordinoiminen yhdessä Pohjoismaisen vasemmiston ryhmän (NGL) ja mahdollisten muiden asiasta kiinnostuneiden EL-ryhmän puolueiden kanssa, ja myös uuden europarlamenttiryhmän pohtiminen yhdessä näiden kanssa.
Ei sitten muuta kuin eteenpäin Suvi-Anne Siimeksen viitoittamalla tiellä!
Siimeshän tunnetusti siirtyi Vasemmistoliiton johdosta lääketeollisuuden lobbariksi ja kokoomuksen ehdokkaiden tukijaksi. Jos Vasemmistoliitto ei tunne Euroopan vasemmistolaista ryhmää omakseen niin sehän voisi entistä pj:tä seuraten siirtyä EPP-ryhmään.
Kreikan Syriza joka jutun mukaan on ”kannatuksen suhteen laskusuhdanteessa” on muuten edelleen viikon takaisessa gallupissa (Pulse RC) selvästi Kreikan toiseksi suurin puolue 26% kannatuksella. Vasemmistoliitto puolestaan piti aluevaaleissa 8% kannatusta hyvänä tuloksena. No, toisaalta tietysti Syriza onkin hallituksia muodosta puolue, eikä ”hallituksiin osallistuva puolue”.