Nuoret vihaiset miehet

Muutama pakollinen lause alkuun Vasemmiston vaalituloksesta. Puolue pärjäsi oikein hyvin isoissa yliopistokaupungeissa, mutta muutamaa muuta lisäpaikkaa huolimatta tulokset kehyskunnissa, keskisuurissa kaupungeissa ja syrjemmällä olivat joko heikkoja tai surkeita.

Yksi asia joka pisti silmään oli erityisesti nuorten miesten heikko menestys. Toki muutamia nuoria miehiä meni läpi sekä isoissa yliopistokaupungeissa, että pienissä- ja keskisuurissa kaupungeissa. Kokonaisuutena kuitenkin nuorten miesten tulokset olivat heikonpuoleisia.

Mitkä olivat sitten syyt sille, että nuorten miesten esiintulo jäi jälleen kerran vaisuksi ja yliopistokaupunkien vaalivoitoissakin suurimmat äänimäärät ja haravat olivat jälleen kerran nuoria naisia? Vaikea kysymys, mutta muutaman teorian osaamme tähän esittää.

  1. Vasemmistolaisen miesliikkeen puute

Nuorten miesten rooli Vihreissä on huomattavasti näkyvämpi kuin Vasemmistoliitossa. Yksi syy tälle voi olla se, että Vihreät perustivat Vihreän Miesliikkeen jo yli 10 vuotta … Lisää “Nuoret vihaiset miehet”

Kahleen kuntavaalisuositukset

Kahle on viettänyt kuntavaalien aikaan taidepaussia. Haluamme muistuttaa kuitenkin, että kuntavaalit (13.6.2021) ovat yksi tärkeimmistä vaaleista. Kahle suosittelee eritoten seuraavia sivuilleen kirjoittaneita ehdokkaita:

Antti-Veikko Labbas, opettaja, FM, Kotka, 264
Henri Närhi, tradenomi, Jyväskylä, 342
Tatu Ahponen, kielenkääntäjä, Tampere, 431

Kuntavaaleissa on kyse perusasioista: hyvinvointivaltion ylläpidosta ja siitä, että jokaisella Suomessa on asuinpaikastaan riippumatta sama perusoikeus koulutukseen, terveydenhuoltoon, asumiseen, liikkumiseen ja työhön. Näiden ylläpito vaatii politiikkaa, joka uskoo perinteiseen ajatteluun hyvinvointivaltiosta, hyvän kehästä ja työntekijöiden oikeuksien tärkeydestä, ja tätä edustaa poliittinen vasemmisto.

Toiset voimat yhteiskunnassa haluavat tehdä kuntavaaleista identiteettipoliittiset vaalit vastalauseen hallitukselle tai kampanjoivat sellaisten asioiden nojalla, joihin kuntien vaikutukset vaikuttaa ovat erittäin rajalliset, kuten maahanmuuttopolitiikka. Vahvimmin tällaista politiikkaa tekevät perussuomalaiset, mutta myös monet kokoomuspoliitikot ovat omaksuneet vastaavanlaisia teemoja. On sanomattakin … Lisää “Kahleen kuntavaalisuositukset”

Viisi argumenttia oppivelvollisuuden pidentämisen puolesta

OAJ:n Tampereen paikallisosaston tiedottajan ominaisuudessa olen ottanut asiakseni seurata oppivelvollisuusiän korotuksesta käytävää keskustelua niin työpaikalla kuin eri medialähteissä ja somessa. Olen karvain mielin saanut huomata, että kriittistä lukutaitoa itse työkseen opettavat opettajat vakuuttuvat usein helposti, milloin millaisistakin olkiukoista ja populistisista heitoista. Siksi keräsin tähän kirjoitukseen viisi yleisintä uskomusta tai väitettä, jota valitettavasti tulevan opintovelvollisuusuudistuksen yhteydessä julkisuudessa hyvin usein esitetään.

Väite yksi: toisen asteen opettajat ja rehtorit vastustavat opintovelvollisuusiän korotusta

On totta, että opettajat ovat poliittisesti mitä monimuotoisin seurakunta ja mielipiteitä jokaiseen opettajahuoneeseen mahtuu toki laidasta laitaan. Tuleva oppivelvollisuusiän korotus tuskin lienee tässä suhteessa poikkeus. Juuri tästä syystä opettajana on ollut mielenkiintoista, joskin yllätyksetöntä, huomata, että oppivelvollisuusiän korotusta vastustetaan nyt, vuonna 2020, osittain samoilla argumenteilla kuin peruskoulu-uudistusta kaukaisella 1970-luvulla, jolloin oppositiossa … Lisää “Viisi argumenttia oppivelvollisuuden pidentämisen puolesta”

Ortodoksia ja antifasismi

Piispa Gorazd Prahalainen.

Ortodoksia ja antifasismi

– historian esimerkit ja niiden merkitys nykypäivän kristitylle

 

Johdanto

On todennäköistä, että ortodoksinen kirkko tulee hyvin harvalle ensimmäisenä mieleen puhuttaessa antifasistisesta toiminnasta 1940-luvun Euroopassa. Konservatiivinen kristillisyys yhdistyy mielikuvien tasolla usein ennemmin esivallan tottelemiseen kuin sen vastustamiseen. Tästä huolimatta historia tuntee useita ortodoksisen kirkon kanonisoimia pyhiä, jotka kuolivat vastustaessaan fasistista terroria. Lisäksi Israelin Yad Vashemissa kansakuntien vanhurskaiden joukossa muistetaan monia ortodoksisen kirkon työntekijöitä, jotka asettuivat vastustamaan holokaustia ja pelastivat tuhansia ihmisiä varmalta kuolemalta.

Tähän artikkeliin on valittu neljä fasismin vastaisesta eli antifasistisesta toiminnastaan tunnettua ortodoksikristittyä. Neljän yksittäisen historiallisen esimerkin ei ole tarkoitus antaa valikoivaa kuvaa ortodoksisen kirkon historiasta, vaan niiden on tarkoitus osoittaa se, minkälaiset johtopäätökset ortodoksinen kirkko on tehnyt 1940-luvun tapahtumista Euroopassa. Toisin sanoen tämän artikkelin on … Lisää “Ortodoksia ja antifasismi”

Missä on vaihtoehto identiteettipolitiikalle, ellei vasemmalla?

”Kaikki politiikka on identiteettipolitiikkaa.” Näin yleensä vastaavat identiteettipolitiikan puolustajat sen kohtaamaan kritiikkiin. Tällä he tarkoittavat sitä, että kaikki poliittiset jakolinjat liittyvät tavalla tai toisella identiteetteihin. Identiteettipoliitikoille myös sosioekonomisten kysymysten synnyttämä luokkatietoisuus on pohjimmiltaan identiteettipolitiikkaa. Ironista on, että usein samat henkilöt kritisoivat vasemmistoa ”luokkareduktionismista”, jossa kaikki politiikka nähdään luokkaristiriitojen kautta. Kritiikissä on toki pointtinsa, mutta identiteettireduktionismi ei ole luokkareduktionismia parempi ratkaisu yhteiskunnallisen analyysin perustaksi.

Identiteettipolitiikkaa kritisoineen Kenan Malikin mukaan identiteettipolitiikan juuret ovat valistuksen vastaisessa liikkeessä, jolloin se ilmeni konservatiivisen oikeiston edustamana rasismina ja nationalismina. Vasta myöhemmin siitä muodostui väline naisten ja vähemmistöjen oikeuksien vaatimiseen. Malikin mukaan identiteettipolitiikka ei kuitenkaan käytännössä onnistu haastamaan eriarvoisuutta, sillä usein se tarkoittaa vain etuoikeutetun aseman tarjoamista henkilöille, jotka ovat nimittäneet itsensä yhteisöjensä edustajiksi. Usein nämä … Lisää “Missä on vaihtoehto identiteettipolitiikalle, ellei vasemmalla?”