1. Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa?

Bruttokansantuotteella (BKT) tarkoitetaan mittaria, jolla mitataan talouden kokonaistuotannon arvoa ja kasvua tietyllä aikavälillä yhtä kansalaista kohden. Siihen lasketaan mukaan kaikki hinnoitellut lopputuotteet kuten tavarat ja palvelut (Paavoseppä, 2021). Bruttokansantuote kehitettiin toisen maailmansodan jälkeen kuvaamaan talouden kasvua, jolloin tuotannon ja elintason nopea kasvattaminen oli tärkein yhteiskunnallinen päämäärä. Siitä asti bruttokansantuotetta on pidetty keskeisenä seurantavälineenä hyvinvoinnille (Hoffrén, 2008). Talouspolitiikka on länsimaissa kytkeytynyt BKT:n mahdollisimman nopeaan kasvattamiseen.

Koska bruttokansantuote on tarkoitettu mittaamaan ainoastaan valtiontalouden hyvinvointia, kuten tavara- ja palvelutuotannon määrää, se jättää ulkopuolelleen yksilöiden hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, esimerkiksi elämänlaadun, terveyden, tuotannon ulkoisvaikutukset ja ihmissuhteet (Hoffrén, 2008).

2. Mitä on uusliberalismi?

Uusliberalismi on talouspoliittinen suuntaus ja oppi, joka korostaa vapaan markkinakilpailun arvoa ja tulkitsee yhteiskunnassa esiintyvät … Lisää “Kuinka uusliberalismi tuhosi hyvinvoinnin: kritiikkiä talouskasvun ja hyvinvoinnin korrelaatiosta”

Puolueellisesti on Kahleen sarja, jossa käymme läpi Suomen puolueita eduskuntavaaleja 2023 varten.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan kokoomus on rikkaiden puolue. Tällä voidaan viitata ajettuun ideologiaan tai äänestäjäkuntaan, mutta myös kokoomuksen elimelliseen kytkökseen liike-elämän tahoihin, kuten EK:hon.

Kokoomuslaisilla on toki keskinäisiä eroja, esimerkiksi puolueen kannattajakunnan sisällä on liberaali ja konservatiivi siipi. Nämä kuitenkin ovat lopulta pystyneet tekemään hyvin yhteistyötä keskenään, koska kumpikin on ollut valmiita leikkaamaan, yksityistämään ja dereguloimaan, eikä näissä asioissa ole muuta vaihtoehtoakaan löytynyt. Myös yhteinen NATO-haave on siivittänyt puolueen toimijoita eteenpäin.

Kuitenkin ehkä olennaisin tekijä, miksi kokoomusta äänestetään, ei ole asiakysymyksiin liittyvä. Kokoomusta äänestetään, koska uskotaan sen pitävän taloudesta huolta – ts. takaavan tasaisen kasvun, olemaan rikkomatta taloutta tai lisäämättä sellaisia varoja jotka koituisivat keskiluokan luokka-aseman kohtaloksi, joko siinä pysymisen … Lisää “Puolueellisesti: Kokoomus”

Puolueellisesti on Kahleen uusi sarja, jossa käymme läpi Suomen puolueita eduskuntavaaleja 2023 varten.

Wikipedian mukaan “Suomen Kristillisdemokraatit perustettiin vuonna 1958 nimellä Suomen Kristillinen Liitto. Puolueen perustivat konservatiivit, jotka olivat tyytymättömiä kokoomuksen kehitykseen. (…) Puolueen perustamiseen vaikutti sosialidemokraattien vuosikymmeniä kestänyt valta-asema, kokemus Neuvostoliiton vaikuttamispyrkimyksistä, kasvava kirkosta eroamisen määrä sekä kommunistien vakiintunut asema ammattiyhdistysliikkeessä. Uusi liike koettiin tarpeelliseksi maallistuneen, uskonnon vastaisen ilmapiirin vuoksi.”

Neuvostoliiton vaikuttamispyrkimykset Suomessa ovat olennaisesti vähentyneet ja kommunistien asemaa ammattiyhdistysliikkeessäkään ei enää voi sanoa vakiintuneeksi. Harva silti juuri näitä asioita erityisesti Kristillisdemokraatteihin yhdistää.

EPÄONNISTUMISTEN SARJA

Mitä tulee kirkosta eroamiseen tai maallistuneeseen, uskonnonvastaiseen ilmapiiriin, kristillisdemokraattien vaikutus näihin asioihin on lähinnä ollut kiihdyttävä. Voisikin sanoa, että Suomen puolueista kristillisdemokraatit ovat ehkäpä itselleen asettamassa tehtävässä epäonnistunein.

Hyvin on jo tiedetty, … Lisää “Puolueellisesti: Kristillisdemokraatit”

Viimeisen viikon ajan uutiskuvaamme on dominoinut Ukrainassa käytävä sota. Kriisi on kohtanut monen asian uudelleenajattelemiseen. Merkittävimpänä muutoksena on erityisesti energia- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset. Samanaikaisesti puolueet kaikkialla muuttavat linjojaan lennosta ja tekevät uusia ratkaisuja. Jotkut näistä ovat harkitumpia ja pitkän aikavälin muutoksia, toiset taas populistisia kannanottoja. 

Yksi asia, mitä erityisesti vasemmistoliiton tulisi tarkkaan miettiä, on sen jäsenyys Euroopan vasemmistopuolueessa sekä sen parlamenttiryhmässä. On otettava tarkasteluun puolueen halu jatkaa ryhmässä sekä mahdollisesti irtautuminen toiseen tai kokonaan uuteen ryhmään.

Parlamentti käsitteli tiistaina 1.3. Putinin hallintoa koskevia pakotteita, ja näitä vastaan äänesti liuta sekä EL:n että äärioikeiston meppejä. Osa heistä edustaa Die Linken kaltaisia huomattavia eurooppalaisia vasemmistopuolueita. Tämä ei ollut yllätys, sillä vastaavaa käytöstä on mannermaisten sisarpuolueiden suunnalla ollut myös aikaisemmin. Sen sijaan pohjoismaisen … Lisää “Vasemmistoliiton on harkittava europarlamenttiryhmän vaihtoa”

Syyskuussa 2021 Yle julkaisi uutisen, jonka mukaan Suomessa tehdyt taloudelliset investoinnit ovat jääneet jälkeen paitsi Ruotsista, myös Euroopan Unionin keskiarvosta. Kyseessä on ongelma, jonka suuruuden ovat tunnistaneet ja tunnustaneet niin valtio, elinkeinoelämä kuin muutkin toimijat. Ongelma ei rajoitu pelkästään isoihin yrityksiin, vaan investointien puutetta koetaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Pienemmät yritykset eivät uskalla palkata työvoimaa tai laajentua. Kunnissa ei uskalleta investoida kouluihin, terveyskeskuksiin tai kunnallistekniikkaan.

Mutta mistä tämä lähtee? Perinteinen vastaus olisi, että Suomi on pääomaköyhä – ja muutenkin köyhä maa. Kenelläkään edellä mainituista ei yksinkertaisesti olisi varaa sijoittaa tulevaisuuteen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ongelmana ei sinänsä ole pääomien puute, sillä Suomessa on miljardikaupalla löysää sijoitusvarallisuutta ja sen päälle on vielä mahdollista saada velkaa. Tällä hetkellä velkarahaa on mahdollista … Lisää “Suomi säästää itsensä hengiltä”

Koronavirustapaukset ovat nousussa. Näinä hetkinä etsitään usein kuumeisesti uusia ratkaisuja ja tehdään uusia ehdotuksia koronaviruksen torjumiseen ja yhteiskunnan pitämiseen pystyssä suhteen. Suomessakin on keskusteluun noussut maan sisäinen koronapassi, eli se, että EU:n matkustamiseen tarkoitettua koronatodistusta käytettäisiin mahdollistamaan esimerkiksi baareihin, kirjastoihin tai saleille pääseminen, ja vastaavasti nämä suljettaisiin muilta, etupäässä rokottamattomilta.

Hallitus, THL ja perustuslakiasiantuntijat ovat suhtautuneet vuoden aikana passeihin kriittisesti tai vähintäänkin epäillen, lukuun ottamatta kulttuuri- ja tiedeministeri Antti Kurvisen hiljattaista kannanottoa passin puolesta. Kuitenkin useat tahot, esimerkiksi keskuskauppakamarin ja monet kokoomuspoliitikot, ovat väläyttäneet mallia, ja mediakirjoittelu aiheesta on kiihtymisvaiheessa.

Yksi syy tähän kiihtymiseen ovat epidemiakäyrien lisäksi sisäisen koronapassin käyttöönottaminen tai sen suunnittelu Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Koronapassia on ennen näitäkin kokeiltu tai otettu käyttöön useissa maissa, kuten Tanskassa, Saksassa … Lisää “Koronapassi: Ovi auki terveysperustaiselle syrjinnälle”