EU-elpymispaketti ja Suomi lohikäärmeen luolassa

Tuskin kukaan on voinut välttyä Euroopan unionia koskevilta uutisilta. Vanhaa manteretta yhä ravisteleva koronakriisi sekä sitä edeltäneet taloudelliset ongelmat ja uhat ovat johtaneet taas yhteen ennätyspitkään kokoukseen jossa, ainakin median kautta välittyvässä kuvassa ,valtiot ovat johtajiensa kautta käyneet läpi riitoja tai sovintoja, pelanneet lähinnä sisäpoliittista mediapeliä sekä määritelleet unionin jakolinjoja. Tässä ei tietenkään ole mitään uutta. Lopputulos on kuitenkin aikaisempiin kokemuksiin suhteutettuna poikkeava. Harvinaisen suuri, 750 miljardin euron elpymispaketti avaa ovet yhteiselle velalle, mitä taas perinteisesti on pidetty merkittävänä hyppäyksenä liittovaltion suuntaan.

Suomessa asiasta keskustelu on kuitenkin mennyt suurimmaksi osaksi toisia uria. Se on pyörinyt lähinnä sen ympärillä, miten paljon Suomi maksaa ja saako tälle kuinka paljon taloudellista vastinetta. Tässäkään ei ole mitään uutta. Suomalaisille jäsenyys Euroopan unionissa on … Lisää “EU-elpymispaketti ja Suomi lohikäärmeen luolassa”

Ortodoksia ja antifasismi

Piispa Gorazd Prahalainen.

Ortodoksia ja antifasismi

– historian esimerkit ja niiden merkitys nykypäivän kristitylle

 

Johdanto

On todennäköistä, että ortodoksinen kirkko tulee hyvin harvalle ensimmäisenä mieleen puhuttaessa antifasistisesta toiminnasta 1940-luvun Euroopassa. Konservatiivinen kristillisyys yhdistyy mielikuvien tasolla usein ennemmin esivallan tottelemiseen kuin sen vastustamiseen. Tästä huolimatta historia tuntee useita ortodoksisen kirkon kanonisoimia pyhiä, jotka kuolivat vastustaessaan fasistista terroria. Lisäksi Israelin Yad Vashemissa kansakuntien vanhurskaiden joukossa muistetaan monia ortodoksisen kirkon työntekijöitä, jotka asettuivat vastustamaan holokaustia ja pelastivat tuhansia ihmisiä varmalta kuolemalta.

Tähän artikkeliin on valittu neljä fasismin vastaisesta eli antifasistisesta toiminnastaan tunnettua ortodoksikristittyä. Neljän yksittäisen historiallisen esimerkin ei ole tarkoitus antaa valikoivaa kuvaa ortodoksisen kirkon historiasta, vaan niiden on tarkoitus osoittaa se, minkälaiset johtopäätökset ortodoksinen kirkko on tehnyt 1940-luvun tapahtumista Euroopassa. Toisin sanoen tämän artikkelin on … Lisää “Ortodoksia ja antifasismi”

Kuinka kaanon kesytetään

Sanotaan kirjoituksen kipein mielipide heti alkuun: kulttuurimme on taantumassa. Jos milleniaaleja kutsutaan lehdistössä sirpaleiseksi sukupolveksi, niin tällä hetkellä varttuvat massat elävät jo täysin atomisoituneessa maailmassa ilman velvollisuutta tai halua tunnistaa esimerkiksi kulttuurihistoriaamme hyvässä ja pahassa vaikuttaneita nimiä. Tämä on perinteiselle humanistille hieman hankalaa sulatettavaa moraalisesti, koska kaipuu johonkin yhteiseen ja jaettuun todellisuuteen vie lopulta voiton melankolisessa mielessä. Sosialisti kykenee tunnistamaan tällaisen ajattelun ongelmat ja huomauttamaan, että tätä jaettua todellisuutta ei sellaisenaan koskaan ole edes ollut. Kuitenkin jotain tällaista kaipaisi elämäänsä, ja oli aika tehdä kierros kirjahyllyllä yleissivistyksen nimissä.

Päädyin selailemaan viime vuoden lokakuussa edesmenneen kriitikon ja Yalen yliopiston professorin Harold Bloomin kenties tunnetuinta teosta The Western Canon: The Books and School of the Ages (1994). Teos ei välttämättä ole kirjoittajansa … Lisää “Kuinka kaanon kesytetään”

Avoin kirje Keskusta rp.:n puoluekokoukselle

Keskustan nykytila

Hyvät keskustan puoluekokousedustajat ja muu kokousväki! Ajattelin lähestyä teitä puoluekokouksenne edellä, koska puoluekokous on puolueenne korkein päättävä elin ja te teette päätöksiä siitä, että millainen on keskustan linja, kun 2000-luvun kolmas vuosikymmen alkaa.

Elämme tällä hetkellä hyvin suurien muutosten ja isojen tapahtumien aikaa. Uskon, että keskustassa haluatte, että teidän puolueenne on se, joka pääsee määrittämään omalta osaltaan sitä, mikä on Suomen linja ja politiikka nyt ja tulevaisuudessa. Ja tämä on asia, jossa haluan teitä vilpittömästi auttaa.

Mutta jotta pystymme puhumaan tulevaisuudesta, käykäämme ensin hieman menneisyyttä läpi. Keskustapuolue on vanhan maalaisliiton perillinen ja on vanhastaan ollut maakuntien puolue metropolialuetta vastaan. Tämä jako on tuttu monesta Euroopan maasta, eikä Suomen tilanne ole sinänsä tästä yleiseurooppalaisesta mallista poikkeava. Se mikä Suomessa oli poikkeavaa, … Lisää “Avoin kirje Keskusta rp.:n puoluekokoukselle”

Kolmen kuukauden koronatilannekatsaus

Koputetaan puuta, mutta näiden kolmen kuukauden (ja parin viikon) jälkeen Suomessa voi jo todeta, että koronakriisin ensimmäinen aalto on ohi. Hallitus on alkanut poistaa aiemmin määritettyjä rajoituksia ja yhteiskunta avautuu. Moni on jo siirtynyt erityistilasta normaaliin – oluelle terassille, sukulaisten luo kylään ja lukemaan lehdistä aidosti tärkeiden uutisten sijaan Juha Miedon mämmiseikkailuista.

Tässä vaiheessa voisi tehdä tilannekatsauksen pandemian tämänhetkiseen tilaan. Kerrataan aluksi tapahtunut. Vaikka koronavirus oli tietysti ollut uutisissa jo vuoden alusta, kriisitilaan Suomessa siirryttiin suunnilleen 13.-16.3, jolloin aihe alkoi vallata lehdistöä ja hallitus alkoi pitää pitkiä kriisikokouksia, lopulta ottaen valmiuslait käyttöön. Samalla koronatartuntojen lukemat alkoivat kasvaa, Suomessa ja muualla. Ne seurasivat ensin eksponentiaalisia käyriä. Näytti siltä, kuin kohta kaikki olisivat sairaana ja kuoleman portilla. Sitten käyrät alkoivat käyttäytyä yhä … Lisää “Kolmen kuukauden koronatilannekatsaus”

Nuuskapeikko

Suomi purkaa koronan matkustusrajoituksia 15.6. alkaen. Matkustaminen on sallittua Norjaan, Tanskaan, Islantiin, Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Ruotsin suhteen rajoitukset pysyvät vielä voimassa maan korona-tilanteen takia.

Monet odottavat juurikin Ruotsiin kohdistuvien rajoituksien poistamista. Syitä on monia, mutta yksi merkittävä syy on nuuska.

Koronan vuoksi nuuskan hinta on noussut Suomessa rajusti. Nuuskaa ei virallisesti saa Suomessa myydä, mutta Ruotsista sitä saa tuoda rajatun määrän omaan käyttöönsä. Silti suuri osa nuuskasta päätyy Facebookin nuuskaryhmiin myytäväksi, joissa kauppaa käydään paljon, vaikka se laitonta onkin. Korona-rajoituksien vuoksi nuuskasta on ollut Suomessa pulaa ja hinnat ovat nousseet. Vastaavasti Haaparannan nuuskakaupoissa hyllyihin pilaantunutta nuuskaa on jouduttu lähettämään poltettavaksi. Samaan aikaan Suomesta soitellaan, voisiko sieltä saada mitenkään nuuskaa rajan yli.

Nuuskaa saa EU:ssa myydä vain … Lisää “Nuuskapeikko”

Trump ja liberaali maailmanjärjestys

Kuva: Gage Skidmore.

Käsittelin viime tekstissä Donald Trumpin presidenttikautta sisäpolitiikan kannalta. Tällä kertaa keskiössä on ulkopolitiikka. Voi tietysti kysyä, onko juuri maan ulkopolitiikka asiallinen aihe George Floydin kohtalosta saaneiden mielenosoitusten jatkuessa. Yhdysvaltojen sisäpolitiikka ja ulkopolitiikka ovat kuitenkin olleet elimellisesti kytköksissä jo pitkään.

Ennen maailmansotia kytkös oli välillä vaikeammin havaittavissa, koska Yhdysvallat ei ollut vielä ottanut diplomaattisesti maailman johtavan valtion roolia. Muutoksen toi Franklin Roosevelt. Rooseveltin New Deal -ohjelma asetti Yhdysvaltoihin hyvinvointivaltion perustat, mutta Roosevelt myös linjasi kauppapolitiikan vapaakaupan uralle ja alkoi johdatella epäluuloista maata pois eristyneisyyden tieltä. Alkoi rakentua uudenlainen maailmanjärjestys. Varsinaisesti kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen, Rooseveltin ollessa jo kuollut, Yhdysvallat sitoutui täysin palkein nykyrooliinsa maailman johtavana maana. Bretton Woods -valuuttajärjestelmän ja GATT-sopimuksen myötä Yhdysvallat sitoutui vapaakauppaan niin, että lopulta ennen … Lisää “Trump ja liberaali maailmanjärjestys”

Twitter-presidentti Trump ja todellisuus

Kuva: Gage Skidmore.

Elämme kaikki henkisesti Amerikassa. Kun Yhdysvalloissa käydään presidentinvaalit, ne ovat tavallaan meidänkin presidentinvaalimme. Etenkään viime vuosina on ollut äärimmäisen vaikea välttyä tietämästä, kuka Yhdysvaltojen presidentti on. Itse opin kuka Donald Trump on monen suomalaislapsen tavoin jo 90-luvulla Mad-lehdestä, josta sai lukea myös tämän räväkän liikemiehen nousuista ja laskuista. Ehkä juuri siksi Trumpin suhteen aina välillä vieläkin mielessä käy ”Ei hele, Yhdysvaltojen presidentti on Donald Trump! Se tyyppi Mad-lehdestä ja Simpsoneista! Donald Trump on Yhdysvaltojen presidentti!”

Millainen poliitikko Trump sitten tämän mielikuvan takana on? Euroopassa yleisin vertauskohde tuntuvat olevan paikalliset oikeistopopulistit, kuten täällä perussuomalaiset. Vertaus johdattaa esimerkiksi suomalaiset nationalistit ylistämään ”Amerikka ensin” -poliitikkoa, koska ”vihervasemmistoa ottaa päähän”. Toisaalta mediassa Trump saatetaan esittää jonkinlaisena pahana unena, hirvittävänä poikkeustapauksena läntisen arvoyhteisön johtavan maan … Lisää “Twitter-presidentti Trump ja todellisuus”

Uutta koronanormaalia rakentamassa

Tarkoituksenani on ollut kirjoittaa jonkinlainen julistus jo pitkään. Itse asiassa olin jo aloittanut kirjoittamisen, ja prosessi etenikin hyvää vauhtia. Jollei olisi ollut sellaisia pikkuasioita kuin ”työt”, ”harrastukset” ja ”uuden vauvan syntymä”, olisin varmastikin kevään aikana ollut hiomassa jonkinlaista manifestia joka tapauksessa kasaan. Tätä ei voi kuitenkaan laskea manifestiksi tai muuksi julistukseksi – se on jotain aivan muuta. Korona muuttaa kaiken, mutta se, miten se muuttaa kaiken, on vielä ilmassa. Tämä on yritys vaikuttaa kyseiseen muutokseen.

Kerrataan mistä puhutaan. Tammi-helmikuussa alkoi kantautua uutisia siitä, että Kiinassa riehuu virus. Vuosikymmenten varrelta voi muistaa montakin Kiinassa tai muualla riehunutta virusta, joita on pelätty Euroopassa ja jotka ovat myöhemmin osoittautuneet mitättömiksi. Tässä oli jotain erilaista. Kun kiinalaiset laittoivat maansa kiinni, saattoi jo ounastella, että … Lisää “Uutta koronanormaalia rakentamassa”

Mitä jäi jäljelle työläiskirjailijasta?

Punaviinin tahrimaan pikkutakkiin puettu mies istuu joko ravintolassa tai työtilassaan, ilkkuu valtiovallan ja kulttuurieliitin suuntaan, laukoo harvakseltaan vulgaareja lausuntoja omasta elämästään ja lopuksi muistaa mainita olevansa lähellä kansaa, joka tietysti lukee kaiken mitä tämä hahmo antaa julkaistavaksi. Kiroilu paljastaa luokkataustan, vaatetus ja harrasteet siitä irtautumisen ja maksaläiskä ohimolla kielii turhautumisesta. Haastattelija ei kyseenalaista mitään mitä edessä istuva sanelee, tai ei ainakaan uskalla näin tehdä väkivallan tai potkujen pelossa. Työläiskirjailijaa ei sovi suututtaa tai muuten käy heikosti.

Näitä hahmoja kulttuurielämämme ei enää tunne muuna kuin kollektiivisessa muistissaan meemiaineistona. Joko tekijät ovat tänä päivänä harmittomia vanhuksia tai siirtyneet ajat sitten rajan taakse. Koska elämme kulttuurin saralla voimakkaan bränditietoisuuden ja samalla voimakasta identiteettien korostamisen aikakautta, on syytä kysyä, mitä työläiskirjailija tänä päivänä merkitsee. … Lisää “Mitä jäi jäljelle työläiskirjailijasta?”